Search
  • Eeva

Vauvan kireä kielijänne ja osteopatia

Updated: Jun 18, 2019

Osteopaatti on tuki- ja liikuntaelimistön häiriötilojen hoitamisen asiantuntija, jonka puoleen voi kääntyä myös kireän kieli- ja huulijänteen aiheuttamien häiriötilojen tutkimisessa ja hoitamisessa. Osteopatia on tehokas ja turvallinen hoitomuoto ja sopii hyvin lasten vaivojen hoitoon.


Osteopaatti on Valviran rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö ja opiskelu osteopaatiksi kestää täyspäiväisesti neljä vuotta. Kielijänneasioissa osteopaatit tekevät yhteistyötä mm. leikkaavien lääkäreiden ja imetysohjaajien kanssa. Tietyt lasten vakuutukset kattavat leikkauksen jälkeisen osteopaattisen hoitojakson lääkärin lähetteellä. Osteopaatille voi hakeutua myös itsenäisesti ilman lähetettä.


Kireäjänteisen vauvan osteopaattinen hoito voi sisältää mm. suun jänteiden kireyksien ja kehon toiminnan arviointia, vauvan kehon jännitysten hoitoa ja päivittäisten harjoitteiden ohjausta vanhemmille. Imetykseen perehtyneet osteopaatit auttavat myös imemiseen ja imetykseen liittyvissä ongelmissa.


Aikaa varatessa kannattaa varmistaa, että osteopaattisi ottaa vastaan vauvoja ja on perehtynyt kireän kielijänteen aiheuttamien häiriöiden hoitoon ja mahdollisesti myös imetysohjaukseen.


Mitä osteopaatilla tehdään?


Osteopaatin hoito koostuu haastattelusta, vauvan tutkimisesta, hellävaraisesta käsin tehtävästä hoidosta sekä kotihoidon ohjaamisesta.


Ensimmäisellä hoitokäynnillä tehdään haastattelu, jossa käydään läpi mm. raskauden ja synnytyksen kulku, vauvan vointi (itkut, ruokailut, unet, ruoansulatus, kasvu ja kehitys), äidin vointi, imetyksen sujuminen, mahdolliset lääkärikäynnit ja sairastelut. Haastattelun avulla osteopaatti selvittää myös, onko vauvalla kireään kielijänteeseen viittaavia oireita.


Haastattelun jälkeen osteopaatti tutkii vauvan kehoa käsin tunnustelemalla ja voi tehdä erilaisia toimintaa tutkivia testejä. Kielijänneasioihin perehtynyt osteopaatti kurkkaa myös vauvan suuhun, katsoo miten imetys sujuu ja pystyy myös antamaan suuntaa antavan arvion kielen/huulen rakenteen mahdollisesta kireydestä tai toimintarajoituksesta. Jos kireys on lievää, oireet voivat helpottua merkittävästi jo imetysohjauksella ja osteopaatin hoidolla. Jos kireyttä on paljon, suositellaan käyntiä asiaan perehtyneellä lääkärillä.


Osteopaattinen hoito on hyvin hellävaraista ja tehdään lapsen ehdoilla. Kireästä kieli- tai huulijänteestä aiheutuu usein jännityksiä mm. vauvan kasvojen, pään, niskan ja kaulan alueelle sekä rintakehään, sillä kielen ollessa ”sidottu” imeminen on epäergonomista ja vauva joutuu korvaamaan kielen työtä imemisessä kehon muilla lihaksilla (Thorsted 2019). Osteopaattinen hoito rentouttaa näitä väsyneitä lihaksia, mikä jo itsessään voi helpottaa vauvan oloa. Hoidon jälkeen imeminen sujuu helpommin ja liitännäisoireet kuten itkuisuus, refluksi ja ilmavaivat usein vähenevät (Thorsted 2019).


Osteopaatti voi myös käydä vanhempien kanssa läpi kireän kielijänteen leikkauksen jälkeiset kotihoito-ohjeet, jotka sisältävät mm. haavakohtien ja kasvojen alueen hierontaa, kielen aktivointia ja venytyksiä. Kotihoidon tarkoitus on ennaltaehkäistä leikatun kieli- ja huulijänteen takaisinkuroutumista ja vahvistaa normaaliin käyttöön tottumatonta kieltä. Kotihoito on jopa leikkausta tärkeämpi osa hoitoa (Närkiö 2016). Osteopaatilta voi saada kotihoito-ohjeita myös muihin vauvan kehon toimintahäiriöiden, mm. niskan toispuoleisen asennon kuntouttamiseen.


Milloin vauvan kanssa osteopaatille?


Osteopaatille kannattaa tulla kireän kieli- tai huulijänteen leikkauksen jälkeen. Osteopaattinen hoito tukee leikkauksesta palautumista ja uuden imuotteen löytymistä. Tällöin saat mahdollisesti myös hoitojakson suoraan vakuutukseen. Ensimmäinen käynti osteopaatille kannattaa ajoittaa heti leikkauksen jälkeisille päiville.


Mahdollisuuksien mukaan osteopatiahoitojakso voidaan aloittaa jo ennen leikkausta, jolloin palautuminen leikkauksesta voi olla nopeampaa.


Osteopaatille kannattaa tulla myös silloin, kun vauva oireilee mutta lääkärin mielestä kieli- tai huulijänteen leikkaukseen ei ole aihetta. Tällöin syy oireisiin voi olla esim. vauvan kehoon kohtuajasta tai synnytyksestä jääneet jännitykset. Ehkä tavallisin syy tuoda vauva osteopaatille on vauvan itkuisuus, ärtyisyys, rauhattomuus, uniongelmat ja vanhempien kokema väsymys ja voimattomuus vauvan olon helpottamisessa. Usein vauvan rauhattomuuteen liittyy runsasta maidon nousua takaisin suuhun eli refluksia, koliikkityylistä itkua ja ilmavaivoja kuten ilman kerääntymistä mahaan tai suoleen sekä yksilöllisiä, äiti-vauva-kohtaisia imetysongelmia.


Käyntikerrat ja käyntitiheys määräytyvät yksilöllisesti vauvan oireiden mukaan, mutta usein jo muutama hoito riittää helpottamaan oireita. Äidin ja vauvan symbioottisesta yhteydestä johtuen vauva hyötyy usein myös siitä, että äitiä hoidetaan (Thorsted 2019).


Loppuun täytyy vielä mainita, että tämä on oma henkilökohtainen näkymykseni vauvojen ja suun jänteiden kireyksien osteopaattisesta hoidosta. Hoitokäytännöt saattavat vaihdella osteopaattien kesken. Myös vauvojen ja perheiden tilanteet ovat yksilöllisiä.


Lähteet

Närkiö, Mervi 2016. Kieli- ja/tai huulijänneleikkaus. Kenelle ja miksi. Slide show -esitys. Luettu verkossa 4/2019.


Thosted, Didde 2019. The osteopathic approach to the treatment of babies with tethered oral tissue. Luentomateriaali.


Kireän kielijänteen aiheuttamia jännityksiä voi hoitaa osteopatialla

#changes #medicalpractices #bestpractices

0 views

0405392694

©2019 Eeva Järvenlaita